16. Monet ympäristöongelmat eivät tunne valtioiden rajoja

Ympäristösuojelulla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään välttämään ympäristöongelmien syntyä sekä poistamaan ja lieventämään ympäristöongelmia. Maapalloon vaikuttaa ilmaston muutos, otsonikerroksen oheneminen, merien saastuminen sekä biologisen monimuotoisuuden väheneminen.

Globaalien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Kaikkien maiden täytyy tietää tavat joilla ympäristöongelmia voidaan ratkaista.

Joillakin köyhillä mailla ei ole varaa huolehtia ympäristöstään ja ne tarvitsevat taloudellista tukea muilta mailta.

Rion sopimus 178 valtiota hyväksyi sopimuksia, joiden tarkoituksena on toteuttaa kestävää kehitystä maapallolla.

1. Kehitysmaat

Väestön kasvu nousee kehitysmaissa.
Elintaso on kohoamassa .
Esimerkiksi Kiina siirtää tuotantoaan kehitysmaihin, koska siellä on pienemmät tuotantokustannukset.
 

15. Ympäristöongelmien ratkaisuissa tarvitaan tietoa ja tekniikkaa, sääntöjä ja suunnittelua

Suomen ympäristöpolitiikasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä vastaa ympäristöministeriö. Ympäristökeskuksen tehtävänä on tuottaa tutkimus- ja seurantatietoa ympäritöpolitiikan toimintaa varten. Ympäristösuojelun valvonnasta, ohjauksesta ja lupa-asioista huolehtii alueelliset ympäristökeskukset.

Ympäristöpolitiikan noustessa tärkeämmäksi asiaksi yhteiskunnassa, ympäristölainsäädäntö on pystynyt kehittymään. Vuonna 1994 (YYA) laki. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa selvitetään miten esimerkiksi voimalat, moottoritiet ja asuinalueet vaikuttavat luontoon, ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Ympäristönsuojelulaki on tärkeä laki, jonka avulla voidaan säädellä esimerkiksi päästöjen määriä vesiin ja ilmaan.



Ekotehokkuus = hyödy/panokset. Samalla raaka-aine, materiaali- ja energiamäärällä pyritään tuottamaan enemmän.

1. Mitä eroa on

a. Suomen ympäristökeskus on tutkimuslaitos. Valvonta ja lupa-asiat kuuluvat alueellisten ympäristökeskusten tehtäviin.
b. Rauhoittaminen on luonnonsuojelulain säädeltävissä. Ympäristösuojelulaki säätelee ympäristöön joutuvien päästöjen määriä.
c. Sääntöjen käytöstä on vastuussa ympäristöpoliittinen ohjaus. Taloudellisessa ohjaus tarkoittaa verojen käyttöä.

14. Jokainen meistä vaikuttaa valinnoillaan kestävään kehitykseen

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää ihmisten tarpeet, jättämällä vielä tulevaisuuden sukupolville mahdollisuuden tarpeidensa tyydyttämiseen.

Kestävään kehitykseen kuuluu ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys.

Taloudellinen kestävyys pyrkii varmistamaan luonnonvarojen riittävyyden. Uusiutumattomat luonnonvarat loppuvat, jos niiden käyttöä ei rajoiteta.

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa kaikkien ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia tyydyttää perustarpeensa.

Ekologisen kestävyyden tavoitteena on maapallon ekologisten prosessien toiminnan turvaaminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Kestävä kehitys on riippuvainen ekologisesta kestävyydestä, sillä ilman toimivaa luontoa ihminen ei pysty pysty tyydyttämään kaikkia perustarpeitaan.

 

Ekologinen jalanjälki kuvaa, kuinka suurta ekologisesti tuottavaa maa-aluetta (metsä) tarvitaan yhden ihmisen kaikkien tarpeiden tyydyttämiseen.

 

1. Kuluttajan ekologinen jalanjälki

a. Joukkoliikenne on parempi vaihtoehto, sillä se kuormittaa vähemmän luontoa.
b. Kerrostalossa asuminen aiheuttaa pienemmän jalanjäljen, koska rakentamiseen ja muihin toimintoihin kuluu vähemmän energiaa yhtä asukasta kohti.
c. Kaupungissa palvelut sijaitsevat pienemmällä alueella kuin maaseudulla.
d. Lähiruoka on parempi, koska se tulee läheltä ja kuljetukseen käytettävän energian määrä on pienempi.
e. Kasvisruoka on edullisempi vaihtoehto.
f. Mummolan sijaitessa lähellä, energiaa kuluu vähemmän kuin matkustaessa etelään.

13. Lyhytaaltoinen säteily on elämälle haitallista

 

Radioaktiivinen säteily on peräisin radioaktiivisista isotoopeista. Radioaktiivisien isotooppien hajotessa ne muuttuvat pysyviksi isotoopeiksi ja ne alkavat lähettää radioaktiivista hiukkas- tai sähkömagneettista säteilyä. Säteily on sitä vaarallisempaa mitä enemmän säteilyn kohde saa energiapitoista säteilyä, eli säteilylaji ja saadun annoksen määrä vaikuttaa vaarallisuuteen.

Ionisoiva säteily pystyy irrottamaan elektroneja molekyyleistä joihin se törmää, silloin ne muuttuvat sähköisesti varautuneiksi. Ionisoiva säteily voi myös vaurioittaa DNA-kaksoisjuostetta. Solu ei aina pysty korjaamaan vaurioittunutta DNA:n osaa, jolloin syntyy pysyvät muutos perimässä. Tämän seurauksena voi syntyä esimerkiksi syöpä.

Otsonikerros tarkoittaa Stratosfäärissä olevaa otsonia, jota esiintyy 15-25 km korkeudella. Otsonikerroksen tehtävä on absorboida suuren osan auringon UV-säteilystä.

1. Testaa tietosi

a. Kaikki säteily on ekosysteemille haitallista. Väärin. Auringosta tuleva säily ja valo ovat yhteyttämisen edellytyksiä.
b. Säteily on sitä vaarallisempaa mitä enemmän energiaa se sisältää. Oikein.
c. Kerralla saatu suuri annos ja sama annos pieninä erinä ovat yhtä haitallisia. Väärin. Jo pieni säteilyannos aiheuttaa suurempaa syöpäriskiä.
d. Sammakot kärsivät UV-säteilystä nisäkkäitä enemmän, koska niillä ei ole karvapeitettä. Oikein.
e. Jos CFC-päästöt lopetetaan, yläilmakehän otsonimäärät palautuvat nopeasti alkuperäiseen tilaansa. Väärin. Kestää kauan ennen kuin kaikki kloori häviää yhdistymällä johonkin aineeseen tai joutumalla alailmakehään.

12. Ympäristömyrkyt ovat elolliselle luonnolle haitallisia aineita

 

Osa ihmisen tuottamista kemikaaleista on eliöille myrkyllisiä, sillä niiden elimistö ei ole kehittynyt hajottamaan nämä uuden myrkyt vaarattomiksi. Jotkut aineet ovat eliöille vaarallisia jo pieninä annoksina. Vaarattomatkin yhdisteet voivat toisen aineen kanssa vaikuttaa haitallisesti. Joidenkin aineiden vaikutus näkyy vasta vuosien kuluttua.

Ympäristömyrkyillä tarkoitetaan raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia. Luonnossa nämä aineet aiheuttavat häiriöitä solujen ja kudosten toiminnoissa, vaikuttavat populaatiotiheyksiin ja vahingoittavat ravintoverkkoja. Eliö ei yleensä tarvitse myrkyllistä ainetta ollenkaan, tai sen tarve on hyvin vähäinen.

Myrkylliset aineet hajoavat hitaasti luonnossa, koska hajottajat eivät pysty pilkkomaan niitä normaalisti. Myrkyt kertyvät helposti eliöiden elimistöön. Kertymistä tapahtuu myös ravintoketjuissa, jolloin se on rikastumista. Siirryttäessä ravintoketjussa ylöspäin haitallista ainetta esiintyy suurempina pitoisuuksina. Huippupedon elimistön myrkkypitoisuus voi olla jopa 10 miljoonaa kertaa suurempi kuin pitoisuu elinympäristössä.

POP-yhdiste tarkoittaa orgaanisia yhdisteitä jotka hajoavat erittäin hitaasti, kaukokulkeutuvia ja eliöihin kertyviä. Kertyvät rasvaliukoisina eliöihin ja rikastuvat ravintoketjussa.

2. Ympäristön haitalliset aineet

a. Fosfaatti aiheuttaa ongelmia vesiekosysteemeissä.
Tärkeitä kasviravinteita, mutta aiheuttavat joskus rehevöitymistä.
Peltojen lannoitteet ja jätevedet sisältävät fosfaattia.
Voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja jätevesien puhdistuksella.

e. Lyijyä on esimerkiksi maaleissa ja akuissa.
Vaikuttaa haitallisesti hermostoon. 
Kertyy kasveihin ja eläimiin.
Käyttöä on vähenetty lyijyttömillä bensiineillä.

d. Elohopeayhdisteitä käytetään kuumemittareissa ja loistelampuissa.
Rikastuu ravintoketjuissa.
Säilyy pitkään ekosysteemeissä.
Lyijyn käyttöä voidaan korvat yhdisteillä, jotka eivät ole luonnolle vaarallisia.

11. Varastoista vapautettu hiili ja muut kasvihuonekaasut muuttavat ilmastoa

 

Ihmisellä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen etenemisessä. Lisäämällä kasvihuonekaasuja, pien hiukkasten määrää ja ohentamalla yläilmakehän otsonikerrosta ihminen muuttaa ilmakehän kaasukoostumusta. Ihmisen toiminta voi vaikuttaa kavihuoneilmiötä voimistavasti tai hillitsevästi.

Hiilidioksidi, CFC-yhdisteet, metaani, dityppioksidi ja alailmakehän otsoni ovat tärkeimmät ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasut. Vesihöyryllä on hyvin tärkeä rooli kasvihuoneilmiön muodostumisessa. Esimerkiksi metsien hakkuut vaikuttavat vesihöyryn määrään.

Ihminen lisää aerosolin määrää alailmakehässä, jolloin maanpinnalle pääsevät Auringon säteilyn määrä vähenee ja ilmaston lämpeneminen hidastuu.

Metaania syntyy esimerkiksi lehmien pötsissä ja kaatopaikoilla. Metaani absorboi lämpösäteilyä.

CFC-yhdisteitä käytettiin vaahtomuoveissa, suihkepulloissa ja liuottimena, ne ovat tehokkaita kasvihuonekaasuja ja pitkäaikaisia ilmakehän alaosissa.

Nitraattilannoitteiden käyttö ja metsien hakkuut lisäävät dityppioksidin määrää.

Hiilinielu on paljon hiiltä sitova ekosysteemi, tärkeimmät metsät, meret ja suot.

1. Lämpeneekö ilmasto

a. Vuosien välillä paljon vaihtelua. 1930-luvulla huomattavasti lämpimämpää.
Helsingin keskilämpötila on kohonnut n. 2 astetta 1800-luvulta 2000-luvulle tultaessa.
b. Päätelmien teko on hankalaa. Vaihtelut suuria vuosien välillä.
Ei voi olla varma onko kyseessä  ilmaston lämpeneminen vai läpötilojen normaali vaihtelu.

10. Rikin ja typen oksidien lisääntyminen aiheuttaa happamoitumista

 

Happamoitumisen vaikutuksia on vaikea huomata, koska se etenee metsissä hitaasti. Typen laskeuma lisää aluksi puiden kasvua.

Hapan laskeuma vaikuttaa kahdella eri tavalla: vahingoittamalla lehtiä ja neulasia suoraan ja epäsuorasti maaperän kautta. Hapan laskeuma altistaa puun tuholaisille ja kuivumiselle. Myrkylliset aineet pääsevät helpommin neulasten sisään haihtumisen lisääntyessä. Neulasten alkaa lyhentyä ja seuraa harsuuntuminen.

Muutokset happamuudessa vaikuttavat metallien liukoisuuteen. Kasvit eivät pysty hyödyntämään juurien ulottumattomiin huuhtoutuneita ravinteita. Sienirihmasto kärsii myös hapamoitumisesta ja vaikuttaa siten sienen kanssa symbioosissa elävien puiden veden ja ravinnon saantiin.

Jäkälät ovat erittäin herkkiä happamoitumiselle. Yhteyttävä leväosakas vaurioituu. Niihin kertyy haitallisia aineita pitkältä ajalta.

Harsuuntuminen

1. Suomen järvet ovat keväsin happamia.

a. Järvien vesi on happaminta keväällä, koska happamat laskeumat kertyvät lumeen.
Lumien sulaessa happamat sulamisvedet valuvat järviin. Järveen tulee paljon hapanta vettä kerralla.
b. Vesien happamuus on ongelma monille kalalajeille, sillä hapan vesi vahingoittaa kalojen mätiä.
Kalalajit kutevat matalissa rantavesissä.