9. Ihminen lisää typen ja fosforin määrää ekosysteemissä

Maatalous vaikuttaa voimakkaasti typen ja fosforin kiertoon. Pelloille joudutaan kylvämään keinolannoitteita pellon maaperän parantamiseksi. Osa lannoitteista valuu ravinteiksi sisävesiin ja meriin. Maatalouden aiheuttamaa kuormitusta kutsutaan hajakuormitukseksi, koska ravinteet valuvat vesistöihin monista eri lähteistä. Metsätalous ja kaukokulkeuma ovat myös hajakuormitusta. Asutuksen jätevedet vaikuttavat myös oman osansa vesistöjen kuormittamiseen.


Paikallisesti myös metsätalous voi olla merkittävä vesistöjen kuormittaja (ojitukset, muokkaukset, hakkuut, lannoitukset).

On olemassa myös sellaisia päästöjä, jotka voidaan paikallistaa, sellaisia päästöjä sanotaan pistekuormitukseksi (jätteenvedenpuhdistamot, tehtaat, kalanviljelylaitokset).

Rehevöityminen tarkoittaa kasvien ja levien perustuotannon lisääntymistä. Seurauksena voi olla hajottajien toiminnan lisääntyminen, joka saattaa johtaa happikatoon.

1. Järvien happitilanteen vertailu

Suvasvedellä happipitoisuus on hyvä keväällä pinta- ja alusvedessä.
Suvasvesi on niukkaravinteinen ja syvempi kuin Ruokovesi.
Rukovedessä perustuotanto on korkea ja kuluttajia ja hajottajia on paljon. Runsasravinteinen ja rehevöitynyt.