Hapan laskeuma vaikuttaa kahdella eri tavalla: vahingoittamalla lehtiä ja neulasia suoraan ja epäsuorasti maaperän kautta. Hapan laskeuma altistaa puun tuholaisille ja kuivumiselle. Myrkylliset aineet pääsevät helpommin neulasten sisään haihtumisen lisääntyessä. Neulasten alkaa lyhentyä ja seuraa harsuuntuminen.
Muutokset happamuudessa vaikuttavat metallien liukoisuuteen. Kasvit eivät pysty hyödyntämään juurien ulottumattomiin huuhtoutuneita ravinteita. Sienirihmasto kärsii myös hapamoitumisesta ja vaikuttaa siten sienen kanssa symbioosissa elävien puiden veden ja ravinnon saantiin.
Jäkälät ovat erittäin herkkiä happamoitumiselle. Yhteyttävä leväosakas vaurioituu. Niihin kertyy haitallisia aineita pitkältä ajalta.
 |
| Harsuuntuminen |
1. Suomen järvet ovat keväsin happamia.
a. Järvien vesi on happaminta keväällä, koska happamat laskeumat kertyvät lumeen.
Lumien sulaessa happamat sulamisvedet valuvat järviin. Järveen tulee paljon hapanta vettä kerralla.
b. Vesien happamuus on ongelma monille kalalajeille, sillä hapan vesi vahingoittaa kalojen mätiä.
Kalalajit kutevat matalissa rantavesissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti